Jaakon tarina

Jaakko Teppo, tuo savolaiskarjalainen kuoliaaksinaurattaja, on tuonut iloa monen suomalaisen elämään yli kolmen vuosikymmenen ajan. Jaskan sanoma ei tunne ikärajoja. Laulut Pilkillä, Hilma ja Onni ja Pamela tulivat tutuiksi 1980-luvulla kaseteilta. Monet suomalaiset kertovat kuunnelleensa niitä automatkoilla kasettisoittimista. Ja takapenkillä matkustaneet lapset oppivat ne ulkoa. Vaikka kasetit soitettiin puhki, laulujen sanoma ei kulunut. Lauluista voi tänäkin päivänä oivaltaa aina jotain uutta.

Viime vuosina Jaakko Teppo on tehnyt uuden tulemisensa suomalaisen viihteen huipulle. Vaikka mies itse ei enää kierräkään kitaransa kanssa 300 keikan vuositahdilla (kuten 1980-luvulla), niin ideoita viihteen veteraanin aivonystyröissä tuntuu syntyvän edelleen. Vuosina 2009-2012 vietiin kaksi laajamittaista musikaalikiertuetta täysille saleille ympäri Suomen. Jaakko itse oli merkittävässä roolissa molempien takana. Myös nuoremmat musiikintekijät ovat innostuneet esittämään näitä 80-luvun helmiä jopa kesäfestareilla. Esimerkkinä tästä 2009 julkaistu tribuuttilevy Pörsänmäen Sanomat. Joensuussa järjestettävä Jaakko Teppo -laulelmakilpailu on myös saanut hyvän vastaanoton.

Näillä virallisilla kotisivuilla kerromme Jaakko Tepon ystäville niin miehen nykyisistä kuulumisista kuin monista mukavista muistoistakin. Mestarilla tuntuu olevan myös ideoita toteutettaviksi ja tätä kautta tulette saamaan tietoa näistä mahdollisista projekteista.

Jaakko Teppo ei koskaan ennättänyt siirtyä koulutustaan vastaaviin puualan insinöörin töihin, vaan sanavalmiin satiirikon tie vei jo nuorena keikkarintamille. Ensin esiintymismatkat suuntautuivat Savon ja Karjalan lähiseuduille, mutta kansan muuttaessa työn perässä rintamaille, erityisesti pääkaupunkiseudulle, myös Jaskan työmatkat suuntautuivat sinne minne kuulijatkin kotinsa pystyttivät. Kiihkeimpinä kiertuekausina lähes pääasiallisena kotina toimi asuntoauto jolla pääsi vaivattomasti aina seuraavalle esiintymispaikalle, kotona Joensuussa tuli piipahdettua jos kun esiintymisten väliin jäi pari luppopäivää.

Monipuolinen ura murrekoomikkona – Ruikonperän multakurkkuna kuitenkin katkesi 1990 -luvun puolella vakavaan sairauteen. Halvaus hiljensi tahtia ja vei parhaissa voimissaan olleen miehen sairaseläkkeelle. Jaakko Teppo sai joitakin vuosia sitten valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen, – puolikkaan työeläkkeensä täydennykseksi.

Jaakko Teppo toi uransa aikana suomalaiseen viihdekulttuuriin monia omaperäisiä aineksia. Hänen karhean satiiriset melodiansa tarttuvat korviin edelleen baarien ja huoltoasemien sekä autoradioitten välityksellä.

Nyt Jaakon taakse on kerääntyneet vahvat tukijoukot ja Jaakon sanoma leviää uudelleen kansan pariin.

 

Jaakko omin sanoin: Jaakko Sakari Teppo

cropped-Jaakko-Teppo-JR-2013-2206_resized.jpg

Synnyin 16.2.1953 Iisalmen maalaiskunnan Peltosalmen kylässä. Olen järjestyksessään neljäs lapsi kahdeksanlapsisessa kirvesmiehen perheessä. Olin niitä viimeisiä kotisynnytyksellä tehtyjä vauvoja. Nuoremmat sisarukset syntyivät jo lämpimämmillä vesillä Iisalmen aluesairaalan synnytysosastolla. Lapsuuskotini oli isän veljensä kanssa rakentama rintamamiesmallinen omakotitalo. Me asutimme talon toista päätä ja sedän perheellä oli koti toisessa päässä. Varsinainen Pikku-Pietarin piha näin jälkeenpäin ajatellen. Molemmissa päissä taloa oli alakerrassa kaksi huonetta ja keittiö, ja yläkerrasta löytyi kaksi huonetta. Loppuajasta vilskettä oli ihan riittävästi.

Koulunkäynnin aloitin Peltosalmen alakoulussa, jonka kaksi alinta luokkaa opetettiin vanhan maatilan tupakeittiössä. Kolmas vuosi käytiin jo Niirasen koulussa, jonne oli matkaa runsaat viisi kilometriä. Eipä ollut koulukyytejä kunnan puolesta, ei eväsleipiä saati maitoa. Yleisin ruokarukous oli: Kiitos Jeesus ruuasta, palaset ja maitopullo tuli pihasta! Neljän lukukauden jälkeen hain Iisalmen lyseoon, josta sain keskikoulutodistuksen. Opiskeluinto lopahti kuitenkin jo lukion ensimmäisellä luokalla, ja kevätpuolella siirryin työelämän pariin Peltosalmen konepajalle vannesahaajaksi.

Leikeltyäni akselista lätkiä seitsemisen vuotta päätin hakea Kuopion Teknilliseen oppilaitokseen konesuunnittelulinjalle. Valmistuttuani teknikoksi teki mieli jatko-opiskella koneinsinööriksi. Neljä vuotta tuli lisää opintolainaa ja valmistuin koneinsinööriksi vuonna 1981.

Koko työ- ja opiskelu-urani ajan rustailin tekstejä ja esitin niitä muun muassa pikkujouluissa ja muissa tilaisuuksissa. Vuonna 1978 voitin kuplettilaulun Suomen mestaruuden Nilsiän Nipasenmäellä Vitsifestivaaleilla. Seuraavana vuonna  Nilsiässä tuli taas mestaruus. Jarmo Jylhä toimi tuolloin helsinkiläisen levy-yhtiön tuottajana. Hän sattui kuulemaan lomamatkalla radiosta ohjelmaa Nilsiästä. Levytyssopimukset tehtiin seuraavalla viikolla ja hiukan myöhemmin, vuonna 1980, ensimmäinen pitkäsoittolevyni koki räjähdysmäisen myyntimenestyksen.

Olen kirjoittanut useat lauluni lapsuudessani kuultujen tarinoiden pohjalta. Kielellinen rikkaus niissä on peräisin lapsuudenkodistani, sen siirtokarjalaisuuden ja savolaisuuden sekoituksesta.

Jaakko Teppo
Joensuussa 11.03.2016

 

Jarmo Jylhä
Mies joka “löysi” Jaakon

Olin perheeni kanssa ensimmäisellä asuntovaunulomallamme ja olimme parkissa jossakin päin Itä-Suomea (mahd. Joensuu), kun radiosta tuli ohjelmaa Nilsiän vitsifestivaaleilta. Olimme vaimoni kanssa kuolla nauruun, kun kuulimme Jaakon esitykset ja sanoin, että tuo mies pitää saada välittömästi kiinni, kun saavumme kotiin.
Loman jälkeen kerroin asiasta JP-Musiikissa (tuli nimistä Jylhä-Puumalainen) ja silloinen graafikkomme Tapio Hirvonen sanoi, että hän tuntee Jaakon. Tällöin pyysin Tapsaa olemaan välittömästi mieheen yhteydessä ja sopimaan Helsinkiin tulosta.
No, Jaska taisi tulla viikon sisään ja tarkoitus oli vääntää sinkku. Mutta äijä istui samaan syssyyn puoli tuntia pallilla ja veti ne 14 ensimmäisen albumin biisiä putkeen nauhalle.
Kama kuulosti niin hyvältä, että päätimme poikkeuksellisesti soittaa bändin Jaakon esitysten “päälle”.

Pelkona oli, ettei Jaakko pystyisi “luonnonlapsena” samaan tulkintaan, mikäli tekisimme normaaliin tapaan taustat ensin ja laulut päälle. Myöhemmin toki tuli todistettua, että pelko oli turhaa ja normaalikin levytyskäytäntö toimii, mutta useimpien mielestä tämä eka albumi edustaa aidointa Jaakkoa, ja onhan siinä kaikki kappaleetkin hänen omaa tuotantoaan, jotka olivat hioutuneet 70-luvun puolivälin paikalliskeikoilla Ylä-Savossa.

Vaikka uskoimme kamaan, emme osanneet odottaa sellaisia myyntilukemia jotka muutaman vuoden sisään toteutuivat. Ensimmäisen vuoden aikana “Ruikonperän multakurkkua myytiin lähinnä Ylä-Savon alueella (jossa Jaska tunnettiin) n.10 000 kpl. Mutta puskaradio toimi muun median lisäksi tehokkaasti ja alkoi valtakunnallisen suosion nousu, joka johti siihen, että 80-luvun puoliväliin kaikkia 3 albumia oli myyty lähes 100 000 kpl (siis jokaista erikseen).

Helsingissä 17.3.2008

Jarmo Jylhä
Tuottaja

 

Erkki Puumalainen oli se levy-yhtiö pomo joka otti rohkeasti nuoren Jaakko Tepon vuonna -80 talliinsa. Tänään hän kirjoittaa omilla Facebook-sivuillaan lämpimästi kuplettimestarista.

 

Kunniakansalainen Jaakko Teppo

Haluan osaltani juhlistaa Jaakon 60. juhlavuotta sekä 34-vuotista ystävyyttä ja työkaveruutta. Olen iloinen hänelle langenneesta huomiosta kansalaisten keskuudessa, vaikka aina arvostuksen saaminen ei ole ollut helppoa. Viranomainen ei useinkaan ole pitänyt tätä yrittäjäriskillä tehtyä ankaraa ja raskasta työtä hauskana, vaan suorastaan naurettavana. Se on asettanut saavutuksille omakustannushinnan, josta koko Jaakon perhe on saanut maksaa kalliisti. Hyvin harva tulee ajatelleeksi, mihin hintaan taiteilija viihteensä tuottaa. Jotkut jopa henkensä kaupalla, kuten hyvin tiedämme.

Jaakon yhteiskunnalle tuottama lisäarvo on valtaisa. Samat tavernat olisivat tuskin päätyneet puoleen illan tuloista ilman Jaakon esiintymistä. Syntyneiden alkoholi- ja arvonlisäverojen lisätuotto valtiolle voidaan laskea kymmenissä miljoonissa. Työperäisen sairauden katkaisema työura ansaitsisi mielestäni kunnon veronpalautuksen. Jaakon huumorin vaikutus kansalaisten jaksamiseen on puolestaan rahalla mittaamaton.

Jaakko ei halua, että kirjoitan tällaista ruikutusta, mutta teen sen silti. Jaakon elämäntyö on pienen, voimattoman ihmisen arjen murheiden valotusta ja kompensointia usein jopa itseironisella huumorilla. Ryynäsen Topi ei ole voinut kohtaloaan valita, mutta hän pystyi valitsemaan tavan, miten hän siihen suhtautui. Tässä näkyy insinööri Jaakko Teppo, joka onkin itse asiassa äärimmäisen viisas mies. Hän kätkee sanoituksiinsa oivalluksia, jotka avautuvat vasta vuosien päästä. Tuntuu, että päättäjille ei ikinä, kun kuuntelee yli 35 vuoden takaista Työttömän laulua ja Pilkillä kappaleen kahden lieron taktiikalla narraavaa kieroa pohattaa.

Poptori juhlistaa tallinsa valovoimaisinta tähteä julkaisemalla CD postikortin, joka sisältää yli tunnin Jaakko Tepon keikkatarinaa äänitettynä ahneudessaan edesmenneen KOP:n juhlista. Vahingonilon ja hyvän voi panna kiertämään, sillä CD kortin ja kaksi kokoelmaa Jaakko Tepon parhaita hittejä sekä Jaakko Tepon lauluja ja niiden karaokeversioita voi hankkia viiden euron hintaisena Poptorin Reilun Viihteen pisteistä.

Kun Jaakko Tepon loppusyksyn juhlakiertue tulee paikkakunnalle, menkää huviksenne sanomaan kunniakansalaisellemme Terve! Siitä kädenpuristuksesta voitte ylpeillä lopun ikäänne.

Poptori Oy

Erkki Puumalainen
toimitusjohtaja

 

 Multakurkku ukkina

Elän juuri näillä hetkillä elämäni parasta aikaa. Eikä siihen pienin syy ole kolme suloista ukitettavaa, joita meille mummon kanssa on lähimmän kahden vuoden aikana “siunattu”.

Johanneksella ja Katariinalla on kaksi prinsessaa Sointu Aada Emilia ja Helinä Eveliina. Iljalla ja Damiralla on vanttera miehenalku Luka Daniel. Kyllähän nämä kolme ovat tämänhetkisen elämäni todellisia supertähtiä. He jeesaavat vaivaista ukkiaan joka tilanteessa kykyensä mukaan. Avaavat ovia ja taluttavat ukkia yli lattialle levitettyjen legoläjiensä.

Kyllä ukin rooli tuo korvausta sille elämäni ajanjaksolle, jolloin kiertävän työn takia en pystynyt nauttimaan täysin isyydestäni omien poikieni kanssa. Hienoa, että edes nykyään saan kokea tällaisia tunteita.

https://youtube.com/watch?v=jrWpdUk1XGg+

Multakurkku-ukki

21.11.2016

 

Jaakko Teppo – Keikkakitaran tarina

Jaakko Tepon legendaarinen keikkakitara on ainut laatuaan. Tällä videolla mestari kertoo tarkemmin “leipälapiostaan”. Mitä kitaralle kuuluu tänä päivänä, kun sekin on ollut jo eläkkeellä vuodesta 1995 lähtien?

https://youtube.com/watch?v=x4RLePn9xyk+

Joensuu
07.12.2016